Salamaopastuksilla esitellään museon kohokohdat 15 minuutissa tasatunnein, tervetuloa kevään kivoimpaan kaupunkitapahtumaan! Museoiden yön pääsymaksuna on 17 €:n tapahtumaranneke, Museokortilla ranneke maksaa 15 €, kimppalipun saa 50 €:lla (max. 5 hlöä) ja alle 7-vuotiaat pääsevät mukaan maksutta. Tapahtumarannekkeella pääsee kaikkiin Museoiden yön kohteisiin sekä kulkemaan Museoiden yö -busseilla. Ohjelma Nootissa: Museo avoinna kello 18–24 kello 18, 19, 20, 21, 22 ja 23 Suomenkielinen salamaopastus Noottiin: museon kohokohdat 15 minuutissa. kello 18.30, 20.30 ja 22.30 Short introduction to the museum of Finnish-Russian relations. In 15 minutes, you will see the highlights of the exhibition. Museoiden yössä on mukana 30 kohdetta ja illan aikana koettavissa on yli 100 ohjelmanumeroa. Katso koko tapahtuman ohjelma täältä Tapahtuman yhteistyökumppanina toimii edellisvuosien tapaan NYSSE ja Tamperelainen.
Museo on suljettu perjantaina 18.4. Avoinna lauantaina 19.4. ja sunnuntaina 20.4. museo on normaalisti kello 11–17. Museo on suljettu vapunpäivänä torstaina 1.5.
Tiedote 13.2.2025 Ensimmäinen idänsuhteiden historiaan keskittyvä museo avataan lauantaina 15.2.2025 Tampereella. Poliittisen historian museona Nootti keskittyy suomalaisten ja venäläisten suhteisiin aina vuoden 1917 itsenäistymisestä nykypäivään saakka. Idänsuhteet eivät ole vain ulkopolitiikkaa, vaan yhtä lailla talouden ja kulttuurin verkostoja, tavallisten ihmisten muistoja ja ylirajaisia perhesuhteita. Museon nimi Nootti viittaa diplomaattiseen kirjeenvaihtoon. Suomen historiassa tunnetuin nootti on Neuvostoliiton loppuvuonna 1961 lähettämä ehdotus yhteisistä sotaharjoituksista, millä Neuvostoliitto vaikutti seuraavana vuonna pidettyihin presidentinvaaleihin. – Idänsuhteiden museo Nootti avautuu ajan hermolla, museonjohtaja Kalle Kallio luonnehtii Suomen uusinta museokohdetta. Viimeksi Moskovasta saatiin noottia lokakuussa. Idänsuhteet tuntuvat hallitsevan niin päivittäistä uutisvirtaa kuin historian suuria kertomuksia. Suhde itänaapuriin määrittää suomalaista kulttuuriperintöä, kansallista itseymmärrystä ja maamme kohtalonhetkiä. Halusimme tai emme, Venäjä kuuluu Suomen tarinaan, Kallio avaa museon tehtävää. Nootti tuntee idänsuhteiden pitkän historian. Reilun sadan vuoden aikana naapuruussuhteissa on koettu koko kirjo verisistä sodista ylimpään ystävyyteen. Idänsuhteiden vuoristoradasta kertovat historiallisesti kiinnostavat esineet ja tarinat. Nootin runsas ja monipuolinen kuva-aineisto on hankittu lukuisista kotimaisista ja kansainvälisistä arkistoista. Venäjän museoiden kanssa Nootti ei ole tehnyt yhteistyötä. Venäjän vallankumouksen jälkeen rajan molemmin puolin käytiin katkerat ja toisiinsa kietoutuneet sisällissodat. Nuoret valtiot suhtautuivat toisiinsa epäluuloisesti, mutta tuhannet suomalaiset muuttivat itään paremman elämän toivossa. Useimmat joutuivat 1930-luvulla Stalinin vainojen uhreiksi. Näin kävi myös Ahon perheelle, jonka kohtalosta muistuttaa harvinainen matka-arkku. Nootissa voi syventyä myös Neuvostoliiton ankariin työleireihin. Idänsuhteet olivat huonoimmillaan toisen maailmansodan aikana. Talvisodasta ja jatkosodasta kerrotaan sekä sotilaiden että siviilien näkökulmasta: esillä on koskettavia tarinoita, kuten leipäpalaan vaihdettu venäläisen sotavangin kitara, sotalapsen puuhevonen ja evakkomuistoja. Toisen maailmansodan jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton suhteet tiivistyivät. Vuonna 1948 solmittu YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta kehysti idänpolitiikkaa vuosikymmenten ajan. Lämpimät suhteet hyödyttivät taloutta ja kulttuuria, mutta heikensivät demokratiaa. Museon asiantuntijavideoilla muun muassa professori Simo Mikkonen arvioi suomettumista ja dosentti Pia Koivunen sitä, miten Neuvostoliitto vaikutti suomalaisiin. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen idänsuhteissa koitti uusi aika. YYA-sopimus raukesi ja Suomi liittyi Euroopan unioniin. Vuosituhannen vaihteessa matkailu ja kauppa maiden välillä kukoisti, kunnes Putinin autoritaarisuus ja voimapolitiikka hyydyttivät suhteet. Uusimmista käänteistä Suomen idänsuhteissa kertoo turvapaikanhakijan polkupyörä, jolla poljettiin Vartiuksen raja-asemalle ennen rajan sulkemista vuonna 2023. Nootissa kävijät voivat tutustua muun muassa valtiojohtajien lahjapaketteihin ja neuvottelupöytiin, pelata bingoa suomenvenäläisistä julkkiksista ja kurkistaa vakoilun tai toisinajattelijoiden maailmaan. Kalle Kultalan kuuluisa valokuva Kekkosesta, Havaijista ja nootista toimii itseoikeutettuna taustana kävijöiden omille noottikuville. Noottia ylläpitää Työväenmuseo Werstas, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä valtakunnallinen vastuumuseo. Museota rahoittaa myös Tampereen kaupunki. Vuosina 1946–2024 samassa näyttelytilassa toimi Lenin-museo, joka aikoinaan perustettiin muistamaan Leninin ja Stalinin ensitapaamista. Kylmän sodan vuosina siitä kasvoi idänsuhteiden näyttämö, jossa vierailivat muun muassa tunnetut neuvostojohtajat. Museo keskittyi myöhemmin neuvostoajan perintöön. Nootti jatkaa vanhan kokoelman kartuttamista idänsuhteiden historiasta kertovalla aineistolla. Lisätiedot ja haastattelut: Museonjohtaja Kalle Kallio, puh. 040 716 7520, kalle.kallio@tyovaenmuseo.fi Näyttelypäällikko Linda Heinonen, puh. 050 440 1163, linda.heinonen@tyovaenmuseo.fi Idänsuhteiden museo Nootti Hämeenpuisto 28, kerros 2½, Tampere www.museonootti.fi Museo avoinna 15.2. alkaen ti–su 11–17 Liput 10/8 e/Museokortti
Tervetuloa tutustumaan uuteen Idänsuhteiden museo Noottiin torstaina 13.2.2025 kello 11 (Hämeenpuisto 28, kerros 2½). Paikalla uudesta museosta kertomassa ja haastateltavina ovat museonjohtaja Kalle Kallio, näyttelypäällikkö Linda Heinonen, museolehtori Anne Lahtinen sekä tutkija Katarina Lopatkina englanniksi. Toimittajilla on mahdollisuus tulla tutustumaan museoon ja haastatella tekijöitä myös muina aikoina ottamalla yhteyttä museolehtori Hanna Yli-Hinkkalaan (p. 050 440 1158, hanna.yli-hinkkala@tyovaenmuseo.fi). Museon avajaisia juhlitaan perjantaina 14.2. kello 18. Nootin avaa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, Visit Tampereen tervehdyksen tuo toimitusjohtaja Jari Ahjoharju. Yleisölle museo avautuu lauantaina 15. helmikuuta kello 11. Nootti on ensimmäinen Suomen idänsuhteita käsittelevä museo. Uutena poliittisen historian museona Nootti taustoittaa Suomen ja Venäjän välisiä suhteita vuodesta 1917 nykypäivään. Suhteet Venäjään ovat liittyneet Suomen historian kohtalonhetkiin koko itsenäisyyden ajan. Noottia ylläpitää Työväenmuseo Werstas, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä valtakunnallinen vastuumuseo. Samoissa tiloissa toimi Lenin-museo vuosina 1946–2024. Lisätiedot: museonjohtaja Kalle Kallio, puh. 040 716 7520, kalle.kallio@tyovaenmuseo.fi Idänsuhteiden museo Nootti Hämeenpuisto 28, kerros 2½, Tampere Museo avoinna 15.2.2025 alkaen ti–su klo 11–17 Liput 10/8 euroa/Museokortti www.museonootti.fi
Tiedote 2.1.2025 Tamperelaisen Nootin museokokoelmista on paljastunut erittäin harvinainen neuvostoliittolainen vankileiriseteli, joka on tulossa esille helmikuussa avattavaan uuteen museoon. Uuden idänsuhteiden museo Nootin käsikirjoittamisen yhteydessä museon tutkija Katarina Lopatkina kävi läpi joitakin vuosia sitten vastaanotetun lahjoituksen, jossa oli mukana useita erilaisia Neuvostoliitossa käytettyjä rahoja. Niiden joukossa oli viiden kopeekan arvoinen maksuväline, joka paljastuikin todella harvinaiseksi ja ainutlaatuiseksi. Neuvostoliitossa muodostettiin 1920-luvulla valtiollinen vankileirien järjestelmä eli Gulag. Tarkoituksena oli paitsi rangaista ihmisiä, saada myös isoille ja hankalille työmaille riittävästi työntekijöitä edullisesti. Pakkotyöjärjestelmä paisui Stalinin valtakaudella valtavaksi koneistoksi. Leirien kurjissa oloissa joka kymmenes vanki kuoli. Vuonna 1929 Neuvostoliiton työleirien toimintaa pyrittiin tehostamaan: ruoka-annoksia pienennettiin ja samaan aikaan otettiin käyttöön eräänlainen bonusjärjestelmä. Jos vanki ylitti työnorminsa, hän sai palkkioksi maksukuitteja. Niillä pystyi ostamaan ylimääräisiä ruoka-annoksia leirin kioskista tai ruokasalista. Museon kokoelmassa oleva viiden kopeekan seteli kuuluu näihin ensimmäisiin vankileirien maksuvälineisiin. – Seteli on ainutlaatuinen aineellinen todiste Neuvostoliiton totalitarismista. Se kertoo myös Stalinin suunnitelmatalouden paradoksaalisuudesta. Samaan aikaan kun talouselämää virallisesti ohjasi sosialistinen viisivuotissuunnitelma, vankileireille ajettiinkin kaikkein kovimpia markkinatalouden keinoja. Setelin saaminen oli leirillä elämän ja kuoleman kysymys, kertoo tutkija Katarina Lopatkina. Pakkotyöleireillä käytettyjä seteleitä on säilynyt hyvin vähän. Venäjällä materiaalia on jonkin verran, mutta siellä aihe on nykyään niin tulenarka, että Moskovan Gulag-museo suljettiin marraskuussa ”paloturvallisuuteen” vedoten. Vankileirien saaristo linkittyy Suomen idänsuhteisiin monin tavoin. Suomalaisia muutti erityisesti 1920-luvulla sekä 1930-luvun alun taloudellisen laman seurauksena Neuvostoliittoon. Monet heistä olivat vakaumuksellisia vasemmistolaisia, jotka halusivat rakentaa uutta sosialistista maailmaa. Useimpien kohtaloksi koitui kuitenkin Stalinin 1930-luvun loppupuolen terrori. Vähemmistökansallisuuksien edustajina suuri osa suomalaisista joko vangittiin tai teloitettiin vainoissa. Idänsuhteiden museo Nootti avataan Tampereella 15.2.2025. Museo kertoo maiden välisistä suhteista Suomen itsenäistymisestä vuodesta 1917 nykypäivän Nato-aikaan saakka. Museota ylläpitää Tampereella toimiva Työväenmuseo Werstas. Lisätiedot: Tutkija Katarina Lopatkina, puh. 050 327 7735, katarina.lopatkina@tyovaenmuseo.fi
Tervetuloa tutustumaan Tampereen uusimpaan museoon Idänsuhteiden museo Nootti on aivan uusi museo, joka avautui 15.2.2025 klo 11.00. Museon pääsymaksu on 10 euroa, ja alennuslippu 8 euroa. Nootissa voit maksaa pääsymaksusi myös Museokortilla. Kahtena ensimmäisenä viikonloppuna Nootissa järjestetään lyhyitä tietoiskuopastuksia. Opas kertoo lyhyesti ja ytimekkäästi näyttelystä ja sen jälkeen asiakkailla on mahdollisuus tutustua näyttelyyn itsenäisesti. Salamaopastukset sisältyvät pääsylipun hintaan. Salamaopastukset 22.-23.2. klo 12.00 klo 13.00 klo 14.00 klo 15.00 klo 16.00 Muutoin yleisöopastus näyttelyyn järjestetään joka viikonloppu klo 13.00. Opastus sisältyy pääsylipun hintaan.
Noottiin kannattaa tutustua äänioppaan kanssa. Helppokäyttöinen ääniopas on käytettävissä Nootissa suomeksi ja englanniksi. Saat äänioppaan lainaksi museon lipunmyynnistä. Ääniopas kertoo tarkemmin Nootin sisällöistä Äänioppaaseen on valittu 14 mielenkiintoista kohtaa Nootista. Idänsuhteiden historiasta kerrotaan Suomen itsenäistymisestä vuonna 1917 aina 2020-luvulle ja Nato-aikaan asti. Ääniopas tuo mielenkiintoiset taustatarinat esiin. Sen käyttö on helppoa ja jos ongelmatilanteita tulee, museon henkilökunta auttaa mielellään. Äänioppaan käyttö sisältyy museon pääsymaksuun Äänioppaan käytöstä ei veloiteta erikseen, vaan se sisältyy museon pääsymaksuun – muistathan, että Nootti on Museokorttikohde! Ääniopas eli audioguide on oiva valinta, kun haluat tietää museossa olevista esineistä enemmän, haluat syventyä rauhassa omaan tahtiisi ja vierailet museossa silloin, kun yleisöopastusta ei ole ohjelmassa. Nootissa järjestetään yleisöopastus lauantaisin ja sunnuntaisin kello 13.00.
Kahtena ensimmäisenä viikonloppuna Nootissa järjestetään lyhyitä tietoiskuopastuksia. Opas kertoo lyhyesti ja ytimekkäästi näyttelystä ja asiakkailla on mahdollisuus sen jälkeen tutustua näyttelyyn itsenäisesti. Salamaopastukset 22.-23.2.2025 klo 12.00 klo 13.00 klo 14.00 klo 15.00 klo 16.00 Tämän jälkeen toukokuun loppuun saakka yleisöopastus näyttelyyn järjestetään joka viikonloppu klo 13.00. Opastus sisältyy pääsylipun hintaan.
Tämä on esimerkkisivu. Se eroaa artikkelista, sillä se pysyy omalla paikallaan ja näkyy sivustosi navigaatiossa (useimmissa teemoissa). Monet tekevät ensimmäisenä Tietoja-sivun, joka esittelee heidät sivuston vierailijoille. Siihen voi kirjoittaa esimerkiksi jotain tämänkaltaista sisältöä: Tervehdys! Päivätyökseni teen pyörälähetin hommia ja iltaisin toimin harrastelijateatterin parissa. Nämä ovat minun ikiomat sivuni. Asun Paraisilla ja minulla on mahtava koira, jonka nimi on Jaakko. Pidän piña colada -drinkeistä ja sateen ropinasta peltikatolla. …tai jotain tällaista: Hilavitkuttimet Oy perustettiin vuonna 1971 ja se on siitä lähtien tuottanut asiakkailleen laadukkaita hilavitkuttimia. Yli 200 henkilöä työllistävä Hilavitkuttimet Oy sijaitsee Salossa ja järjestää kaikenlaisia tempauksia paikallisen yhteisön iloksi. Uutena WordPress-käyttäjänä, sinun kannattaa mennä ohjauspaneeliisi poistaaksesi tämän sivun ja luodaksesi uusia sivuja sisällöllesi. Pidä hauskaa!
Nootin museokaupassa on ainutlaatuisia tuotteita, joita et saa muualta. Hanki tuliaisiksi Nootin T-paita tai muistikirja, jolla annat taatusti parhaimmat nootit kaverille! Nootin museokaupassa on myös hyvä valikoima museon aihepiiriä käsittelevää uutta tietokirjallisuutta, lahjatavaroita ja koruja.
Nootin opastukset ovat loistava tapa saada museovierailusta enemmän irti! Museon asiantuntevien oppaiden johdolla ryhmäsi pääsee tutustumaan idänsuhteiden vaiheisiin. Opastuksen kesto on noin tunti. Opastetun kierroksen hinta on 85 euroa ja osallistujamäärä max. 20 henkilöä. Opastuksia voidaan järjestää myös aukioloaikojen ulkopuolella, mutta siinä tapauksessa opastuksesta veloitetaan korkeampi hinta. Opastuskielinä Nootissa käytetään suomea ja englantia, mahdollisuuksien mukaan järjestämme opastuksia myös venäjäksi. Opastusvaraukset Asiakaspalveluvastaava Kamilla Kajander Puh. 050 440 1169 kamilla.kajander@tyovaenmuseo.fi Yksittäisille kävijöille suosittelemme museon ääniopasta, sekä viikonloppuisin järjestettäviä yleisöopastuksia. Kouluille on suunnattu oma opastettu kierros Nootti on oivallinen oppimisen ympäristö! Kouluja varten Nootissa on idänsuhteiden vaiheista kertova kierros, jossa keskitytään tarkastelemaan myös yhteiskuntien piirteitä, kuten demokratiaa, totalitarismia ja propagandan merkitystä. Kierroksen kesto on 45 min ja sen hinta on 35 euroa. Koulukierroksilla sisäänpääsy museoon on maksuton. Lisätiedot Nootin koulukierroksista Museolehtori Anne Lahtinen Puh. 050 441 8692 anne.lahtinen@tyovaenmuseo.fi