Tiedote: Idänsuhteiden museo Nootti avautuu

Tiedote 13.2.2025

Ensimmäinen idänsuhteiden historiaan keskittyvä museo avataan lauantaina 15.2.2025 Tampereella. Poliittisen historian museona Nootti keskittyy suomalaisten ja venäläisten suhteisiin aina vuoden 1917 itsenäistymisestä nykypäivään saakka. Idänsuhteet eivät ole vain ulkopolitiikkaa, vaan yhtä lailla talouden ja kulttuurin verkostoja, tavallisten ihmisten muistoja ja ylirajaisia perhesuhteita.

Museon nimi Nootti viittaa diplomaattiseen kirjeenvaihtoon. Suomen historiassa tunnetuin nootti on Neuvostoliiton loppuvuonna 1961 lähettämä ehdotus yhteisistä sotaharjoituksista, millä Neuvostoliitto vaikutti seuraavana vuonna pidettyihin presidentinvaaleihin.

– Idänsuhteiden museo Nootti avautuu ajan hermolla, museonjohtaja Kalle Kallio luonnehtii Suomen uusinta museokohdetta. Viimeksi Moskovasta saatiin noottia lokakuussa. Idänsuhteet tuntuvat hallitsevan niin päivittäistä uutisvirtaa kuin historian suuria kertomuksia. Suhde itänaapuriin määrittää suomalaista kulttuuriperintöä, kansallista itseymmärrystä ja maamme kohtalonhetkiä. Halusimme tai emme, Venäjä kuuluu Suomen tarinaan, Kallio avaa museon tehtävää.

Nootti tuntee idänsuhteiden pitkän historian. Reilun sadan vuoden aikana naapuruussuhteissa on koettu koko kirjo verisistä sodista ylimpään ystävyyteen. Idänsuhteiden vuoristoradasta kertovat historiallisesti kiinnostavat esineet ja tarinat. Nootin runsas ja monipuolinen kuva-aineisto on hankittu lukuisista kotimaisista ja kansainvälisistä arkistoista. Venäjän museoiden kanssa Nootti ei ole tehnyt yhteistyötä.

Venäjän vallankumouksen jälkeen rajan molemmin puolin käytiin katkerat ja toisiinsa kietoutuneet sisällissodat. Nuoret valtiot suhtautuivat toisiinsa epäluuloisesti, mutta tuhannet suomalaiset muuttivat itään paremman elämän toivossa. Useimmat joutuivat 1930-luvulla Stalinin vainojen uhreiksi. Näin kävi myös Ahon perheelle, jonka kohtalosta muistuttaa harvinainen matka-arkku. Nootissa voi syventyä myös Neuvostoliiton ankariin työleireihin.

Idänsuhteet olivat huonoimmillaan toisen maailmansodan aikana. Talvisodasta ja jatkosodasta kerrotaan sekä sotilaiden että siviilien näkökulmasta: esillä on koskettavia tarinoita, kuten leipäpalaan vaihdettu venäläisen sotavangin kitara, sotalapsen puuhevonen ja evakkomuistoja.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton suhteet tiivistyivät. Vuonna 1948 solmittu YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta kehysti idänpolitiikkaa vuosikymmenten ajan. Lämpimät suhteet hyödyttivät taloutta ja kulttuuria, mutta heikensivät demokratiaa. Museon asiantuntijavideoilla muun muassa professori Simo Mikkonen arvioi suomettumista ja dosentti Pia Koivunen sitä, miten Neuvostoliitto vaikutti suomalaisiin.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen idänsuhteissa koitti uusi aika. YYA-sopimus raukesi ja Suomi liittyi Euroopan unioniin. Vuosituhannen vaihteessa matkailu ja kauppa maiden välillä kukoisti, kunnes Putinin autoritaarisuus ja voimapolitiikka hyydyttivät suhteet. Uusimmista käänteistä Suomen idänsuhteissa kertoo turvapaikanhakijan polkupyörä, jolla poljettiin Vartiuksen raja-asemalle ennen rajan sulkemista vuonna 2023.

Nootissa kävijät voivat tutustua muun muassa valtiojohtajien lahjapaketteihin ja neuvottelupöytiin, pelata bingoa suomenvenäläisistä julkkiksista ja kurkistaa vakoilun tai toisinajattelijoiden maailmaan. Kalle Kultalan kuuluisa valokuva Kekkosesta, Havaijista ja nootista toimii itseoikeutettuna taustana kävijöiden omille noottikuville.

Noottia ylläpitää Työväenmuseo Werstas, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä valtakunnallinen vastuumuseo. Museota rahoittaa myös Tampereen kaupunki. Vuosina 1946–2024 samassa näyttelytilassa toimi Lenin-museo, joka aikoinaan perustettiin muistamaan Leninin ja Stalinin ensitapaamista. Kylmän sodan vuosina siitä kasvoi idänsuhteiden näyttämö, jossa vierailivat muun muassa tunnetut neuvostojohtajat. Museo keskittyi myöhemmin neuvostoajan perintöön. Nootti jatkaa vanhan kokoelman kartuttamista idänsuhteiden historiasta kertovalla aineistolla.

Lisätiedot ja haastattelut:

Museonjohtaja Kalle Kallio, puh. 040 716 7520, kalle.kallio@tyovaenmuseo.fi

Näyttelypäällikko Linda Heinonen, puh. 050 440 1163, linda.heinonen@tyovaenmuseo.fi

Idänsuhteiden museo Nootti

Hämeenpuisto 28, kerros 2½, Tampere

www.museonootti.fi

Museo avoinna 15.2. alkaen ti–su 11–17

Liput 10/8 e/Museokortti