Lähin ratikkapysäkki on Hämeenkadun päässä Tuulensuun pysäkki, josta on museoon 300 metrin kävelymatka.

Autoille lähin pysäköintihalli on P-Hämeenpuisto. Kadunvarsipaikkoja on lähistöllä jonkin verran muun muassa Papinkadulla.

Pyörätuolia käyttävien henkilöiden kulku museoon on Hämeenpuisto 28 D-portaan kautta. D-portaan hissillä noustaan kerrokseen 3, mistä henkilökunta tulee avaamaan oven. Henkilökunnan tavoittaa puhelimella numerosta 010 420 9222.

Museon tekstit sekä ääniopastus ovat suomeksi ja englanniksi.

Nootissa pääsylipun voi maksaa käteisellä, maksukorteilla, yleisimmillä kulttuurieduilla, Museokortilla ja Kaikukortilla.

Nootti sopii kaikenikäisille, joita kiinnostaa mitä Suomen ja itänaapurin välillä on eri aikoina tapahtunut. Nootissa on paljon tutkittavaa ja kiinnostavia juttuja myös kokeiltavaksi. Perheen pienimmille Nootin asiat voivat olla vähän liian vaikeita ja leikkipaikkaa Nootissa ei valitettavasti ole.

Idänsuhteiden museo Nootti sijaitsee samassa paikassa kuin Lenin-museo, joka toimi vuosina 1946–2024. Nootti on uusi museo ja sen näkökulma ja aihepiiri ovat erilaiset. Lenin-museon näkökulma oli Neuvostoliitossa ja sen perustajassa, Nootti kertoo Suomen ja itänaapurin välisistä suhteista ja niiden muutoksesta.

Nootti on valtioiden välistä diplomaattista kirjeenvaihtoa. Nootilla on jossain määrin kielteinen sävy, koska useimmiten valtioiden välisiin viesteihin sisältyy jokin ratkaisua vaativa asia. Suomen historiassa kuuluisin nootti tuli Neuvostoliitosta loppuvuonna 1961. Neuvostoliitto ehdotti yhteisiä sotaharjoituksia kiristyneen maailmantilanteen vuoksi. Presidentti Kekkonen neuvotteli neuvostojohtajien kanssa ja sai peruttua harjoitukset. Nootin lähettämisen syyksi on arveltu Neuvostoliiton sillä varmistaneen, että Kekkonen voittaa vuoden 1962 presidentinvaalit.

Valokuvaaminen on sallittua ilman salamaa. Jaa kuvasi sosiaalisessa mediassa tunnisteella @museonootti #museonootti